Esikoista odottaessa otin äitiyspakkauksen ja pidin sen sisältöä erittäin hyödyllisenä. Pidin myös väreistä ja kuoseista (paitsi siitä 2013 vuoden pakkauksen sammakkopussilakanasta -- siis häh?), joten olin erittäin innoissani ja pakkauksen saaminen tuntui suorastaan joululta.

En ollut uskoa, kuinka pieniä osa vaatteista oli, ja kun en ennen synnytystä ollut juuri koskaan ollut vastasyntyneiden kanssa tekemisissä, en ymmärtänyt, että meidän lapselle edes niin pienet sopisivat. Esikoinen painoi syntyessään lähes neljä kiloa, mitä olin veikannutkin, joten olin pakannut kotiinlähtövaatteiksi äitiyspakkauksen potkuhousut ja bodyn kokoa 68. Päälle kevyttoppahaalari kokoa 74 -- pirun isothan ne olivat ja vauvaa oli vaikea kiinnittää edes turvakaukaloon.

Esikoisemme syntyi syksyllä, ja ensimmäisenä talvena äitiyspakkauksen toppahaalari oli valtava. Emme käyttäneet sitä siis ollenkaan, vaan pärjäilimme kevyttoppahaalarilla (onneksi oli leuto talvi) ja vaunuihin/turvakaukaloon päälle vielä peitettä tai lampaantaljaa tarpeen mukaan. Toisena talvena esikoinen oli jo humahtanut kokoon 80, joten äitiyspakkauksen toppahaalari jäi meillä kokonaan käyttämättä.

Koska meillä ei myöskään kokeiltu pakkauksen mukana tulleita kestovaippoja ja koin osan muistakin vaatteista ja tavaroista meille sopimattomiksi (potkuhaalarit jäivät vähälle käytölle, makuupussia emme käyttäneet ollenkaan, peitto löytyi omasta takaa jne.), olin lopulta ehkä sittenkin sitä mieltä, että äitiyspakkauksen sisältö oli meille osin epäsopiva. Äitiyspakkaus on mahtava keksintö ja olen todella iloinen että sitä tarjotaan, mutta minkäs teet, jos vaatteet ovat väärää kokoa jne. Toivoisinkin pakkaukseen joustavuutta, niin että kesä- ja talvivauvoille löytyisi omat versiot oikeista kooista.

Tällä kertaa kun odotamme kaksosia, olemme oikeutettuja kolmeen äitiysavustukseen eli äitiyspakkaukseen tai 140 euron avustukseen. Olin ensin ajatellut ottaa yhden äitiyspakkauksen ja loput rahana, mutta lopulta kallistuin siihen, että otan koko summan rahana enkä yhtään uutta pakkausta. Tuolla 420 euron summalla ostaa jo aika paljon vaatteita ja muita tarvikkeita -- juuri sellaisia, jotka sopivat meille parhaiten.

Tein ensimmäisen vauvahankinnan eilen, kun ostin Travalle Remun toppahaalarin, jonka puoliso oli alerekistä bongannut. Kokoja oli jäljellä 62 ja 68, ja koska meille on taas tulossa syysvauvoja, epäilen että 68 on heille liian iso koko (kuten äitiyspakkauksen toppahaalari oli esikoisellemme). Päädyin siis kokoon 62, mutta en vielä ole uskaltanut verrata sitä kotona äitiyspakkauksen haalariin. Voi olla, että en hanki toista toppahaalaria, vaan toinen tulokkaista perii esikoisen äitiyspakkaushaalarin. Tai sitten ostan myöhemmin hänellekin uuden, jos 68 on ihan liian iso (kuten vähän epäilen).

Tästä tämä varustelurumba sitten alkaakin! (HM:n tilaus onkin jo matkalla -- muutamia alelöytöjä klikkailin neutraaleissa väreissä ostoskoriin.)

Millaisia kokemuksia teillä on ollut äitiyspakkauksen sisällöstä? Onko se ollut teidän perheellenne sopivaa?